Yllä Koirakuvien sivulta kopsattu Jukka Pätysen Purinalta ottama kuva. Aika paljon ranne taipuu koiralla, tai sitten vain näyttää kuvakulmasta siltä.

Viikonloppuna Turussa. Olimme Sadun kanssa lauantaina Tuijan hallila videota kuvaamassa ja täytyy sanoa, etteivät odotukset olleet kovin korkealla. Lauantaina kun en saanut Sadun Decoa edes hyppäämään joka estetttä, ja Suvi taas hyppeli sinnetänne ylimääräisiä. Koska mottona on se jonkun keihäänheittäjän lausahdus, että leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä, lähdin su aamuvarhaisella ajelemaan. Eka agirata oli helpohko, suvitti kepeiltä tultaessa hypylle kerran ja empi vähän hyppyä. Muuten rata oli ok, paikoin jopa hyvä. Tuli toiseksi Kayan voittaessa. Toka radassa oli vaikea puominjälkeinen elämä. Koska luulen olevani Ben Johnson ilman dopingia tosin, olin suunnitellut tekeväni persjätön puomin jälkeen. No, koira ja minä aloitimme puomin yhtäaikaa ja koira voitti. Alastulolta eteenpäin yhtäaikaa, yksi hyppy ja sitä seuraavalle käänsin kokomatkan poispäinkäännöksellä koira villisti suvittaen. Hyppäsi onneksi oikein päin. Mulla vähän itsellä esteet eripaikoissa A.n jälkeen kuin luulin, mutta Suvi teki aika näppärää suoritusta. Kontaktien saa oli enää muisto vain, vaikka koira kontaktit ottikin. Koska rata oli vaikea, ei montaa nopeaa nollaa tullut. Tämän radan Suvi voitti ja Kaya oli toinen:D. Vika rata oli hyppis. Jos jostain niin tästä olisin sen nollavoiton halunnut. Teki minusta hienon radan, ei yhtään suvitusta. Yhdellä esteellä olin paljon pidemmällä itse kuin olin luullut ehtiväni ja ohjasin sen sitten huolimattomasti väärin päin. Hyl, mutta teki niin makeasti kepit itse mun juostessa takaa uuteen suuntaan vastaanottamaan ja kääntyili lopun syherötkin hyvin, että olin varsin tyytyväinen vaikka hylly tulikin.

Su iltana vielä Jennyn kurssille Hurraalla. Oli mennyt eteenpäin, kiitos varmaankin Jannen leirityksen!