Viisi starttia Suville ja kaksi Rossolle. Rossolle yksi nolla ja yksi näin mä osaan nuolla keinua kesken kilpailun ja silti ottaa kontaktin (huoh). Suville Kirkkikseltä voitto ja suvitusvitonen. Jaun kisoista voitto, hyl (jos koira osaa putki/puomierottelun, eikö se voi katsoa ratapiirustuksesta kumpaan mennään, pitääkö se vielä erikseen näyttää?) ja vielä yksi nolla toisella sijalla. Alkaa olla taas entinen Suvi, ihanaa. Jännittävää, jos hylly alla ottaa koira superhienot kontaktit. Vikalla radalla ei ollut pysäytyskontakteista tietoakaan, senkun juoksi läpi sekä A:n että puomin. Varmasti koirasta kiinni tämäkin??

Kisojen jälkeen Sadun kanssa salille. Mut on rakennettu jotenkin väärin, kun hyvä jos taivun osaan laitteista ollenkaan. Kivaa silti. 

Salitreenien aikaan pennut olivat käyneet kirkolla päin etsimässä jotain iltaohjelmaa. Onneksi lapset olivat löytäneet, eivätkä olleet auton alle jääneet. Leo söi juuri Rosson kisakirjan palasiksi, ei hyvä sekään. Ehkä hyvä, että unohdin Suvin kirjan Järvenpäähän;D.Leo oli myös aamulla pissinyt nukkuma-alustalleen, outo pentu, ei niitten kuuluisi makuualustaansa liata. Kaikesta tihusta huolimatta Leoleijona on laumaviettisempi kuin Håp ( myös siskoansa kauniimpi) ja leikkii leluilla paljon paremmin. Voitti myös ex tempore juoksukilpailun, oli jopa äitiänsä nopeampi! Håp kolmas, Rosso neljäs.

Rosso ja Suvi ilmottu Ruotsin kisoihin. Hurjan nopeaa ja ei-virallista svedujen ilmopalveluemail. Suvi siirrettiin parissa tunnissa Ellun tililtä mulle ja hymiöiden täyttämiä sähköpostiviestejä ilmestyi sähköpostilaatikkoon. Saattaa tietysti johtua mun ruotsinkielisistä viesteistä (en bottle, två bottlar...). Jokatapauksessa maassa maan kielellä!!

Alla kuva serkuksista (Omie ja Suvi). Aika samannäköisiä ovat ja kovin samanoloisia muutenkin... Viihtyivät hyvin keskenään, vaikka varmaan kertaakaan eivät toisiaan haistelleet tai varsinaisesti leikkineet.