Pari kuvaa Omiesta- meillä ollessaan todistetusti siis leikki sekä Håpin että Suvin kanssa.

Kuvista käy ilmi myös, että hupaisa Leo on enemmän tarkkailijan kuin leikkijän asemassa. Ylemmässä kuvassa keppiä kiskoo Håp ja alemmassa joutuu Omiekin vähän tsemppaamaan Suvin kanssa. Seuraava kuva on otettu vielä aiemmin Turussa missä kävimme Ellun kanssa Hittiksen sänkkärillä koiria juoksuttamassa.

Tästä kuvasta haluaisin erikseen huomauttaa, että Ompun korvat ovat pystyt, mutta Håppaleenan EI!

Treenamista tehty Håpsukan kanssa. Nyt on päästy tokossa siihen, että alkaa ne vähätkin  taidot loppua ohjaajalta. Kapulan pidossa tiputtaa joko tosi nopsaa tai pitää vähän pidempään pureskellen. Mistä palkataan? Merkille saan menemään suoraan taakse läheltä, kauempaa menee hienolla vauhdilla, mutta stoppaa ei ihan taakse. Ja mä palkkailen mistä sattuu. Ruudulla tarjosi tänään alustalle menon sijasta hienoja "merkkejä" niille sivutötteröille... Meni se hetken tuumittuaan sinne alustallekin (joka myönnetään, ei näkynyt nurtsin seasta). Puitten kierrot menee frisbeen kanssa tosi reipasta vauhtia, ne stopitkin kait aika kivoja. Olen siis kierrättänyt välillä stopaten, välillä ilman. Metallikapulassa ei edistytty yhtään, tippuu metrin päästä, joskin käy kyllä kiltisti ottamassa heti suuhun. Tavallinen nouto ei kait ihan surkea. Seuraamisetkin sujunee puolihyvin, ajattelin huomenna treenata samalla kuin heppaa kengitetään, maneesien peilien kanssa, jos maneesi sattuu olemaan vapaana. Saattaa toki olla, että ei peileistä näytä ollenkaan niin kivalta kuin koiraa katsomatta tuntuu... Maahan menee hitaasti. Mutta makaa ja istuu paikoillaan jopa mun mennessä hetkeksi piiloon. Ja kestää jo makuulla aika hyvin mun kävelyn sen taakse. Ja olen koittanut opettaa ilohyppyä mun edessä. Jokohan tuli lueteltua kaikki. Luoksetulon treenaus tainnut unohtua kokonaan.

Tänään Sorlammilla. Eksyin, ei uutisoinninarvoinen. Ida oli jo aamulla sanonut, että kaveri tulee kylään. Kuulemma meillä ei koskaan ole ruokaa, kun Eva tulee. No tänään lupasin tehdä. En sitten ehtinyt kotiin takaisin, kun samoilin (kauniissa) syysmetsässä vaikka kuinka kauan. Niin läks kaveri taas tyhjin vatsoin kotiin...

Aika reippaasti sujui Håpalta (äitee näytti esimerkkiä) pyörivien puurimasillan ylitys (meni ihan itse monta kertaa, minä en mennyt kertaakaan).

Vauhtikuva, Hertan töpö etualalla lähes paikoillaan...

Koko lauma. Suvi hierottu taas tänään, juntturassa kuin mikä edelleen. Nyt saapi olla agilomalla ja kirmailla vaan oman halunsa mukaan ( ei siitä kyllä metsässä mitään jumeja huomaa).