Eilisiltana juhlittu varpajaisia hohtokeilauksen (mun laji, aion siirtyä ammattilaiseksi, selvästi enemmän lahjoja keilaukseen kuin agilityyn. Agissa en osaa keilata edes putkeen ilman, että käsi nousee), biljardin (ei mun laji, kun en tahdo osua siihen palloon) ja syömisen (tän osaan) merkeissä. Minnakin tuli ihan Tampereelta asti tuomaan Kuulan terveisiä, kivaa.

Pennut ja mamma voi hyvin. Toivotaantoivotaan matematiikalla tytölläkin voi olla pippeli ja viimeinen poika, jolla täplä päässä on bluemerle. Koska Elsa ilmoitti eilen aamulla, että täpläpentu on ihan kuin Brandy. Idan kysyessä, kuka on Brandy, Elsa vastasi, että Brandy on aivan ihana bordercollie, joka on harmaa ja siinä on samanlaisia mustia täpliä kuin meidän täplässä. Minun yksi suosikkivärejä on bluemerle, ja nyt sitten meilläkin on sellainen? Selvästi toivotaangeenit ovat periytyneet.

Ostin lidlin tarjouksesta pennuille putken. Mikan mukaan en ole enää vain venäläinen valmentaja, vaan valkovenäläinen orjapiiskuri. Pentujen kuulemma kuuluisi saada olla pentuja, eikä opetella agilityä jo soluasteelta. Putki vielä paketissa, eli ei huolta. Ei ole työnnetty sokeana ryömimään minkään läpi.

Suvi nauttii uudesta ruokailukulttuurista. Se on aika laihan näköinen saatuaan pennut ulos, niin lisäsin ruokintakertoja. Koska syöminen on Suvin lempipuuhaa, on se hyvin tyytyväinen uuteen järjestelyyn. Pennut eivät suoranaisesti kasvaneet ensimmäisenä päivänä, mutta eivät pienentyneetkään. Kun noita on niin monta, saattavat pysyä sporttisempina kuin viime vuoden kermalla juotetut versiot...

Aion olla tänään tuhma ja jättää Tamskin kisat väliin. En vain malta lähteä niin pitkäksi aikaa pois. Koitan saada noista suloisuuksista jonkun edes vähän onnistuneen kuvan tänään, niin laitan uudempia. Alla oleva torstailta. Jos siitä kakkostrikistäkin saisi oman kuvan. Pieni ongelma on, että en ole enää ihan varma kumpi syntyi kakkosena ja kumpi nelosena. Varma tuntomerkki, että neljäs on märkä (niinkuin oli torstaina), ei enää toimi:). Ovat vielä molemmat ne pentueen isoimmat, niin ei auta punnitseminenkaan...

Kokeillaan lisätä kuvia. On se hitsi, kun en ole kuvista katsottuna ollenkaan aina varma kuka on kuka.

Tämä on ensimmäinen narttu. Paino tänään 351. Kaulus ei konainen, mutta kapea piirto nenästä kaulukseen asti.

Mistä johtuu, että meidän kakkosesta ei saada kunnollisia yksilökuvia.Aavistuksen leveämpi piirto kuin muilla trikkipojilla. Kaulus ei kokonainen. 350, eli ei juuri lisännyt painoaan entisestä.

Lisään myöhemmin toisesta nartusta kuvan, kun en nyt löydä äsken otettua. Sillä on kokonainen kaulus. Syönyt hieman muita heikommin ja paino 329g.

 Tärähtänyt kuva nelosesta. Lihavin. Painoi tänään 375g. Kokonainen kaulus. Kapea piirto.

Vitosen trikkipojalla kaikkein kapein piirto. Tässä kuvassa päällimmäisenä (kait). Paino 363g.

Ja lasten suosikki "merle". Jota kutsutaan yllättäen Täpläksi tai Saaran mukaan Fukushima kunnioittaen Japsiksi (kun täplä kuulemma muistuttaa Japanin lippua, väärällä värillä). Paino 344g.

Loppuun pari ryhmäkuvaa. Eihän noiden painot samaa tahtia nouse kuin viimeksi kahden pennun. Ovat kuitenkin ahkeria imemään ja välillä nukkuvat tyytyväisinä, niin en jaksa olla kauhean huolissaan. Nämä ovat ihanan hiljaista sakkia!