Suvi alkaa minusta olla ennallaan. Myös ohjaaja ennallaan. En katsonut koiraani, eka radalta olin huutanut saa ennen kuin koira oli kontaktilla---virhe, jota toki en huomannut, koska en katsonut sitä koiraa. Toka radalla toistin saman virheen (olin tosin hiljaa ja en huutanut sitä saata, mutta edelleenkään en katsonut koiraa). Kolmannelta radalta nolla, mutta aika riitti vasta neljänteen sijaan. Olin Suvin tiellä kahdessa valssissa ainakin niin pahasti, että joutui parka haeskelemaan vapaita kulkuväyliä- ei nopeuta rata-aikaa. Sinänsä Suvi kulki kyllä aika hyvää vauhtia muuten. Oli siellä jokunen kaarratus huonon ohjauksen takia, mutta oli kyllä hyvin vietyjä pätkiäkin.

Håp teki tokottelua radan reunalla. Kiitos Katjalle kommentoinnista, pistin iltaruoalla maahan pelkällä ma käskyllä ja osti asian heti. Niinkin hyvin, että meni myös seiso käskyllä maahan. Lisäksi Håp juoksenteli Allin, Unen ja Kalevin kanssa. Ja Håp sai Annelta uuden nännärilelun, mikä oli Håpista ihana. Suvi on söpö nähdessään kasvattajansa- kiehnää ja tekee kuperkeikkoja ja urisee onnessaan. Ja myös murahti Allille, että voisi pysyä kauempana...

Tuulian mitalijuhlissa illalla-kivaa.

Håp poseeraa

Seuraavassa kuvassa preeriakoira Håp leikkii ajokoiraa, tai ehkä seisovaa lintukoiraa ilman etutassun nostoa?