Suvi varsinaisilla viimeistelytreeneillä. Hittiksellä, finaaliradan alku kepeille asti monella eri tapaa. Kyllä se alkuperäinen suunnitelma olisi ollut paras, jos vain olisin ehtinyt. Meni takaaleikkaamallakin, mutta ottamalla hyppy ennen putkea päällejuoksulla, ei mennyt edes treeneissä.  Muttta sitten jatkossa ihan normipäällejuoksussa tiputti riman, ulvahti ja ei laittanut jalalle painoa varttiin. Suvi ei käytännössä koskaan reagoi uikahtamalla kipuun, niin ehdin jo säikähtää, että jäikö nämä viimeiseksi treeneiksi ja EO vain haaveeksi. Nyt näyttää onneksi käyttävän jalkaa ok, täytyy kattoa onko huomenna ok ja jättää Rauma väliin, jos yhtään oireilee. Ja toki se EOkin, jos on oikein huono tuuri. Samaan aikaan Elsa oli satuttanut pikkuvarpaansa ja käynyt Sammatissa laitatuttamassa siihen kaksi tikkiä, varsinainen jalkapuolien päivä.

Päivän tähti oli Håp (tai oikeasti Diipadaapa, mutta sitä ei nyt lasketa). En ole sen kanssa sitä agia tehnyt, enkä nyt oikeasti oikein mitään muutakaan. Edellisestä riman näkemisestä taitaa olla kohta kuukausi. Ellun avulla siihen sitten reippaasti namikupin kanssa (kun ei suostunut leikkimään lelulla, ohhos) asennettiin takaaleikkaus. Meni lopuksi kolme estettä, joista kakkosen takaaleikkauskella.Ai, että olin ylpeä! Ja meni pennuksi melkein reipasta vauhtia, josta saa aina pluspisteitä.

Kohta taas vattuja pomimaan, Mika lähti äsken snautsereiden kanssa lenkille. Rosso palasi jo mamman luo, vanhaHertta se on jo päivän toisella pitkällä lenkillä...

Ja varsinainen uutinen meinasi unohtua. Tyhjät tynnyrit kolisee eniten jne. mutta leikkimielisen naamakirjaviestinnän jälkeen olen päättänyt koluttautua toko-ohjaajaksi. Tavoitteena reippaasti TVA. Koska (varsinkin tässä tapauksessa) valmennuksen tasosta ei voi tinkiä, tehtävä on langennut Lentsulle. Ei ressukka vielä tiedä, mitä luvannut!! TVA:n lisäksi tavoitteena on rento ja iloinen tokotus, voi olla, että opettajani vaihtaa alaa parin vuoden sisällä;D.