Aika korkealle meni pentukysyjistä Ronja 5v. Oli kärttänyt vanhemmiltaan kuusivuostisynttärilahjaksi korviksia ja pentua. Jostain syystä varsinkaan Ari-jukka (isä) ei pennunhankinnasta ole kovin innoissaan. Ronja oli sitten halunnut soittaa mulle kysyäkseen mun mielipidettä. Ja illalla soi puhelin. Ronja esitteli kauniisti itsensä ja kävi suoraan asiaan ja kysyi sopisiko 6 vuotiaalle koiranpentu. Ja voisinko laittaa sellaisen heille tulemaan. Oli puhelun jälkeen kipittänyt äitinsä luo ja ilmoittanut, että Minnalla ei ole mitään sitä vastaan, että heille tulee pentu:D. Ja ei ole ihan pakko ostaa korviksia, jos ostetaan pentu. (Ari-jukka yritti puhelun aikana huudella takaa, että pennunhankinnasta pitää neuvotella koko perheen kanssa...).

Suvi ei enää agitreeneissä mukana, mutta Rossoon ajattelin asentaa putki/puomi erottelun. Sille opetettu puomi puomisanalla ja putki putki sanalla. Aivan liian samanlaiset sanat, ei se mitään tajunnut. Meni mihin sattuu. Ensin vain putkeen ja sitten vain puomille. Koska johdonmukaisuus on valttia, vaihdoin puomin alas sanaan (sama kuin Suvilla). Hoksasi jo hieman ideaa, mutta sitten loogisesti sanoin puomi eiku putki ja puomillehan se taas meni. Saatiin silti muutama onnistuminen ja ei yhtään kontaktivirhettä, eli ehkä se nyt mammaloman aikana voisi oppiakin jotain.

Alla kuva Elsasta ja Hurraasta. Hurraallakin ollut aktiivisempi liikutusjakso hiihtoloman ja vähäisemmän agitreenauksen ansiosta. On se kumma, kun treenaaminen tuottaa sielläkin tulosta;D. Ettan kertoi tänään lukeneensa suomalaisesta ruotsissa asuvasta ravitreenarista (ei muistanut kuka niistä), joka pärjännyt hyvin. Kun treenarilta oli kysytty menestyksen salaisuutta, hän oli vastannut, että hän vain harjoittelee ja taas harjoittelee.. Niin kai se on..