Pennut ovat ihanampia päivä päivältä. Koiraterapeuttilapseni on analysoinut luonteita. Tällä kertaa Rotikka sai arvion erittäin aikaansaapa ja tyhmänrohkea. Ole hyvä Satu.

Sama lapsi ilahdutti viikonloppuna paitsi tekemällä pihatöitä laulamalla pennulle tuutulaulua:D

Ilmeisesti Japani saamassa lauluhetkeä, en ole ihan varma kuka tuo on. Jaakko kyllä aiemmin ilmoitti, että aikoo käsitellä vain tyttöpentuja, kun niihin kiintyy ja on niin vaikea sitten luopua pennuista.

Vappupäivän kunniaksi kaikki pojat tulivat aamulla postilaatikolle mun peräsä. Tänä aamuna sinne tuli Rotikka ja ykköstyttö. Rotikka nyt muutenkin haahuilee kaukana. Tulee aina kutsuttaessa, mutta jos yksi on hukassa on se yleensä tämä tummanaama. Japaninkin säde on aika iso. Tässä kuitenkin poseeraavat molemmat haahuilijat oikein söpönä.

 

Pihahommia osaavat jo kaikki. Olen pitänyt niitä mahdollisimman paljon ulkona, en sitten osannut laittaa näillekään niitä sanomalehtiä, ja Suvi ei tosiaankaan siivoa kaikkien jätöksiä. Tämän seurauksena jokainen pisu ulos helpottaa... Pennut asuskelevat sikinsokin alakerrassa muitten koirien (ja oli kai meillä niitä ihmisiäkin)kanssa. En myöskään osaa rajoittaa niiden elinpiiriä.

Katajan alle nukahtivat söpölle kerälle koko sakki.

Ja osaavat nukkua autossa. Otin pariksi tunniksi töihin tänään mukaan. Laura ei edes tajunnut mun vaihtaneen Rosson ja Hertan pois näihin pienempiin versioihin. Niin hiljaisia olivat.