Kuusi päivää Jaakon hoidossa Håp (ja Hertta ja Rosso). Tieteellisen tutkimuksen (otos yksi, ei vertailuryhmää, p arvot saa jokainen laskea itse) perusteella noin kymmenen viikon kohdalle osuu ainakin seuraavat herkkyyskaudet. 

1. astianpesukoneeseen kiipeäminen

2. lattioden pesu mopilla, upea niskaliike (juuri se, mitä inhoan Suvissa ja Hertassa on nyt asennettu oikein antaumuksella). Osaa myös varastaa mopista irtonaisen osan ja rallatella sen kanssa ympäri kämppää. Varmaan metsästää myös haravaa, hitto.

3. Ruoan varastaminen perheen muilta koirilta. On huomannut, ettei Rosso sittenkään tapa, jos sen kipolle menee. Eli syö ensin omansa ja menee sitten syömään Rosson ruoat ja ajaa samalla käppänän pois.

4. sisäsiisteyden herkkyyskausi ei osunut ainakaan tälle viikolle päätellen lattioilta löytyneistä pipanoista ja hajusta

5. sairaan nopea juoksuvauhti. Karkasi Suvin ja Rosson perään, kaksi isompaa meni omia polkujaan. Huutelin lähimetsässä ja se vauhti millä tuo pentu tuli takaisin riittää kyllä millätahansa agiradalla. Jos sen siis saa joskus sinne siirrettyä.

6. yläkertaan (jonne meillä ei saa koirat mennä ollenkaan) kiipeäminen ilman lupaa ja monta kertaa. Myös yläkertaan kakkaaminen onnistuu hyvin.

7. Roskisten tyhjentäminen

Eli ei ole mennyt hukkaan lomaviikko. Oli tehnyt hyvää Suvista ero. Alkuviikon ollut kuulemma tosi rasittava, alistunut loppuviikosta ja kiusannut Rossoa Suvin sijaan. Rosso ei kyllä ollut leikkinyt, mutta ei enää jaksanut äristäkään. Jaakon mukaan koirista on ihan työtä, oli opettanut Håppia istumaan ja luoksetuloa. Ja hakenut sen mm tänään 9 kertaa naapurista. Håp oli kyllä onnessaan nähdessään äitinsä ja ilo taisi olla molemminpuoleinen.

Suvi oli Iriksellä ja tuli ihanasti lentsikkakentälle vastaan. Vaatii nyt kotonakin siankorvan päivässä, koska Tarmokin saa. Toti oli ihana, sehän ei musta yleensä tykkää, mutta meni lentokentällä jotenkin sekaisin ja tervehti kuin parasta ystävää:). Päästin sitten kolme koiraa yöllä karkuun, Håp tuli siis heti kovaa, muut pihalle itse myöhemmin. Hertta keskittyi juoksemaan omppupuiden alla, se ei onneksi karkaa. Hakiessani näitä sm toivojani lähiteinoilta, näin Manukissan, joka muutti meiltä jo vuosia sitten pois. Näytti oikein hyvinvoivalta (on 10v tänävuonna). En tiedä tarkkaan missä asuu, ei kuitenkaan kaukana meistä.

Ihana olla taas kotona!

Vanha kuva mökiltä